The New Tigers - Quicksilver

Uusi kappale The New Tigersin syksyllä ilmestyvältä, vielä nimeämättömältä kakkosalbumilta. Keikoiltakin tuttu Quicksilver surisee samaan malliin kuin yhtyeen aikaisemmatkin tuotokset, vaikkakin soittoon on tullut lisää itsevarmuutta. Livemäinen ote ja lämmin lähestymistapa musiikintekoon ovat kuitenkin yhä tallella. Yhtye on muuten vaihtanut rumpalinsa toiseen, kun Sveitsiin muutaneen Kacen korvaa Cats On Firesta tuttu Ville Holopainen.

The Strokes - All The Time

The Strokesin uusi biisi kuulostaakin sitten taas siltä perinteiseltä jyystöltä. Ei sävellyksenä bändin top10:ssä, mutta kelpo tekele kuitenkin.

French Films - Latter Days

Suomen kovin indierockpumppu (oh yeah) porskuttaa jälleen komeasti. Bändin kakkosalbumi White Orchid ilmestyy Suomessa 5. huhtikuuta, Aasiassa ja muualla Euroopassa 3. toukokuuta. Breikkausmahdollisuuksia indiescaalalla on olemassa, puhutaan kuitenkin yhtyeestä, jolla oli varaa kieltäytyä kiertueesta Pains of Being Pure at Heartin lämppärinä.

High Highs - In A Dream

Kuinka moni se oli, joka huomasi High Higsin kaksi viikkoa sitten ilmestyneen singlen In A Dream? Rentouttavaa musiikkia, niin kuin aikaisemminkin, upeilla melodioilla. Jos bändi on vieras, kannattaa tutustua.

The Strokes - One Way Trigger

The Strokesin uusi biisi hämmentää pientä kulkijaa.

Ouuujea? Yllättäen uusi biisi TheStrokesilta, ja jopa sellainen, jonkalaista ei olisi osannut odottaa. Kuiva komppi, tikuttava kitara ja nyttemmin jo standardiksi muodostunut synamelodiointi ovat entuudestaan tuttuja, mutta Julian Casablancasin falsettilaulu on jotain ennenkuulematonta. Lopputulos on huomattavasti lähempänä laulajan vuonna 2009 ilmestynyttä sooloalbumia Phrazes for the Young kuin mitään The Strokesin aikaisemmin julkaisemaa.

Kuuntelen nyt kappaletta ehkä seitsemättä kertaa peräkkäin ja ensimmäisten epäilevien vilkaisujen jälkeen alan päästä jyvälle. Tarttuvuutta One Way Triggerissä ainakin piisaa ja tanssittavuutta ja sanoitusten ikuista epävarmuutta.

You ask me to stay / You ask me to stay / But there's a million reasons to leave / Show me what to say / Show me what to be / Show me what to see / Show me what to be Casablancas laulaa ja kuulostaa siltä kuin olisi yhtä hämmentynyt olemiseensa kuin vuonna 2001.

Antin fanius ei kuole helpolla, ei ainakaan vielä.