-->

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Stopshakehoneygo's Best Albums of 2011 (2/5)



Best Albums of 2011 - (50-41) (40-31) (30-21)

Stopshakehoneygon albumilistauksen toinen osa, s'il vous plaît. Sijat neljästäkymmenestä kolmeenkymmeneenyhteen, lyhyellä jälkiviisastelulla ja linkillä kuuntelumahdollisuuteen.

Mietin aika pitkään sitä, teenkö erikseen listaukset kotimaisille ja ulkomaisille levyille, koska suomalainen konsensus ja maan tapa sitä näyttävät suosivan. Joskus aikaisemmin minäkin olisin tehnyt tiukasti erilliset listat, mutta en enää.

Ensinnäkin Suomessa tehdään nykyään niin laadukasta musiikkia, että vuoden parhaiden joukkoon mahtuu joka tapauksessa monta kotimaista albumia. Aikaisemmin näin ei välttämättä ollut, vaan ulkomaiset yhtyeet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ylivertaisia kotimaisiin verrattuna.

Toinen syy on filosofis-elämänkatsomuksellinen. Me kaikki operoimme samassa länsimaisessa musiikkikulttuurissa, riippumatta valtioiden rajoista, hallitsijoista, ihmisten poliittisista näkemyksistä tai vallitsevista taloudellisista olosuhteista. Brasilialaisten indiediggareiden musiikkimaku on hyvin samankaltainen kuin amerikkalaisten, ranskalaisten, japanilaisten tai suomalaisten. Toki joka maassa on omat painotuksensa ja omat paikalliset suosikkinsa, niin minullakin, mutta käytännössä me pidämme samasta musiikista, riippumatta siitä missä se on äänitetty.

En usko, että jaottelen musiikkia bändien kotimaan mukaan tulevaisuudessakaan, ellen sitten erityisesti keskity esittelemään jonkin tietyn scenen tai alueen artisteja.

#40 Korallreven - An Album by Korallreven
Korallrevenin marraskuussa julkaistu debyytti oli juuri niin aaltoileva ja utuisen tunnelmoiva kuin aikaisemmin syksyllä ilmestynyt As Young As Yesterday antoi odottaa. Jos levy olisi julkaistu kesällä, siitä olisi voinut tulla isompikin tekijä vuoden musiikkitarjonnassa. [Kuuntele]

#39 Fleet Foxes – Helplessness Blues
Fleet Foxes hurmasi jokaisen folkahtavalla indiekaikuilullaan, puhuttiin sitten kaiken kuulleista musadiggareista tai Grammy-raadista. Helplessness Blues nousi lajissaan klassikoiden joukkoon, vaikka itselleni se ei ollutkaan ns. tärkeä levy. [Kuuntele]

#38 Wild Beasts – Smother
Wild Beasts onnistui kolmannella albumillaan olemaan yhtä aikaa sekä persoonallinen ja hauras että helposti lähestyttävä ja tarttuva. Smotheriin oli helppo ihastua, ellei Hayden Thorpen omalaatuinen lauluääni karkoittanut luotaan. [Kuuntele]

#37 The Pains Of Being Pure At Heart – Belong
Vaikka 90-lukulainen säröpop tulvi viime vuonna ulos tuhansien bändien styrkkareista, vain harvat onnistuivat kirjoittamaan Belongin veroista albumikokonaisuutta. The Pains Of Being Pure At Heart ihastutti powerilla poppailullaan myös Flow'ssa. [Kuuntele]

#36 Shine 2009 - Realism
Sami Suova ja Mikko Pykäri lunastivat ne odotukset, jotka Shine 2009:n ensimmäiselle levylle oli asetettu. Myös Pitchfork innostui kirjoittamaan yhtyeestä, vaikka ei puhjennutkaan ylisanoihin Realismin arviossa. Paula Abdulin vierailu albumilla oli mukava lisä. [Kuuntele]

#35 Justice – Audio, Video, Disco
Justice nosti odotukset kattoon heruttamalla uuden albuminsa biisejä mainos, teaseri ja kappale kerrallaan. Indie-mammutiksi kasvanut ranskalaisduo ei silti vakuuttanut kaikkia elektronisilla stadionsoundeillaan ja progehtavalla lähestymistavallaan. [Kuuntele]

#34 Austra - Feel It Break
Kanadalaisen Austran debyytti oli raikas tuulahdus elektropopin toisiaan muistuttavien albumien joukossa. Yhtyeen vahvuudet olivat hienojen popmelodioiden lisäksi Katie Stelmanisin poikkeuksellisessa lauluäänessä ja yllättävissä sanoituksissa. [Kuuntele]

#33 Processory - Change Is Gradual
Jori Hulkkosen ja Jerry Valurin muodostaman yhtyeen kakkoslevy oli kahdeksantoista kappaleen mitassaan tuhdisti liian pitkä, mutta sen upeimmat hetket (Nightfall, Take Me To Your Leader) löivät jalat alta. [Kuuntele]

#32 Radiohead – The King Of Limbs
Radiohead yllätti viime vuonna ennemminkin nopeilla julkaisullisilla käänteillään kuin musiikillisella edistyksellisyydellään. The King of Limbs ei kurotellut uusia kuuntelijaryhmiä kohti, mutta piti yhtyeen nykylinjaan tykästyneet fanit tyytyväisinä. [Kuuntele]

#31 Wolf Gang - Suego Faults
Max McElligottin käytännössä yksin tekemä Suego Faults oli täynnä tarttuvia popmelodioita, komeita kertosäkeitä ja itseluottamusta pursuavia laulusuorituksia. Heinäkuussa ilmestyneen debyytin jälkeen Wolf Gang aloitti miltei heti kakkosalbuminsa äänitykset. [Kuuntele]


Sijat 30-21 ovat luvassa huomenna torstaina. Stay tuned!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...