Suomalaisen populaarimusiikin historia

Kirjoitin suomalaisen populaarimusiikin historian. Siihen kului kolme minuuttia.

Suomessa on tehty populaarimusiikkia vuosikymmenten ajan. Meillä on kaksi päälinjaa, slaavilaiseen musiikkiperinteeseen nojaava ja ulkomaiset virtaukset yksi yhteen kopioiva. 70-luvulta lähtien suomalaiseen valtavirtamusiikkiin on synnytetty uusia, täysin suomalaisia genrejä noin kerran vuosikymmenessä.

Niissä on yhdistetty kaiho ja jokin tuulahdus ulkomailta.

Slaavilaisuus + Bob Dylan = tekstittäjät (Juice, Hector, Dave, Pekka Streng)
Slaavilaisuus + punk = suomirock (Yö, Eput, Popeda, Juliet Jonesin Sydän jne.)
Slaavilaisuus + Nirvana = moderni suomirock (CMX, Don Huonot, Apulanta etc.)
Slaavilaisuus + Metallica = heavy (Kotiteollisuus, Timo Rautiainen, Viikate jne.)
Slaavilaisuus + Kent = moderni iskelmä (Suvi Teräsniska, Juha Tapio, Jenni Vartianen jne.)

Koko suomalaisen valtavirtamusiikin voi hahmottaa näiden viiden kategorian avulla. Näiden lisäksi on olemassa vähän kokeellista musiikkia, vähän enemmän pelkkää slaavilaista jollotusta ja erinäinen määrä yrityksiä tehdä musiikkia niin kuin ulkomailla tehdään.

Nuori kansa, nuori kulttuuri.