Olen muuten ollut innoissani tosi monesta bändistä viime aikoina. Niin monesta, etten ole ehtinyt kirjoittaa kaikista. Ajattelin aluksi, että innostukseni määrä johtuu keväästä ja auringosta tms, mutta kyllä se taitaa johtua vain siitä, että tarjolla on älyttömän monta hyvää bändiä.
Niin että jos oma orkesterisi on ottanut minuun yhteyttä mailitse tai soundclouditse, enkä ole huomioinut musiikkiasi mitenkään, se ei tarkoita, etten olisi pitänyt siitä. Se saattaa olla henkilökohtaisella ihan-just-kirjoitan-tästä-listallani.
Mutta yeah. Burning Heartsin uusi biisi Into the Wilderness on hieno. Aikanaan Yournalistin kohdalla puhuin Nyt lähtee tosin hyvin -palkinnosta, jota en ole jakanut, mutta jota voisin joskus jakaa. Nyt ainakin voisin.
Omaan korvaani biisissä kaikuu moni sellainen asia, josta pidin 90-luvulla tajuttoman paljon. Yksinkertaisen sointukulun päälle rakennettu kevyehkö mutta poikkeuksellisen kaunis melodia, toiveikkaan kaihoisat sanat, konstailematon ja luonnollinen laulusuoritus ja heleä soundimaailma. Musiikkia, jonka tekemisen pitäisi olla helppoa, mutta jollaista vain harva bändi onnistuu tekemään tylsähköä keskiarvoa paremmin.
Burning Hearts aloitti parisen vuotta sitten Cats on Firen Henry Ojalan ja Le Futur Pompisten Jessika Rapon projektina. Nyttemmin yhtyeeseen ovat liittyneet myös Johan Ekström ja Ville Hopponen. Yhtye vaikuttaa Turusta käsin, mutta levyttää amerikkalaiselle Shelflife Records -merkille. Lisää esimerkiksi Facebookissa.
Tuhannesti kiitos Hietalan Antille, jonka fb-linkkauksen ansioista huomasin biisin. Tämä on vuoden parhaiden kotimaisten kappaleiden joukossa.
edit. Jounikin oli kirjoittanut bändistä hienoon Katosblogiinsa.
