Echoesin Tomi twittasi tästä joskus eilen illalla. Huomasin sen nyt, kun työpäiväni päättyi. Olin jo kirjoittamassa ihan muista asioista, mutta tämä pieni gadget tarjosi aivoilleni sellaista rauhoittavaa virikettä, jota mikään muu ei pystynyt tarjoamaan. U know, raskas päivä takana etc.
Mietin, jotta että tapahtuukohan muillakin niin kuin itselleni, kun aluksi aloin rakentaa yksinkertaisia sävelkuvioita ja sointuja, ja jossakin vaiheessa tajusin että JIIIHAAAAAA, nyt pistetäänkin ihan kybällä & miten sattuu. Parasta seuraa, kun esimerkiksi töissä vierekkäisillä koneilla alkaa rakentaa kokonaista sinfoniaa.
En pienellä etsimisellä löytänyt ruudukon alkuperäistä tekijää, enkä jaksa etsiä isosti. Saa kertoa, jos tietää.