The Killers - Cowboys' Christmas Ball (video)

Jotkut ehkä muistavat viime vuoden joulukuun, kun sekä Coldplay että Killers julkaisivat omat joululaulunsa ja Killers jäi niin alakynteen, että jopa hieman kävi sääliksi. Jo tuolloin lasvegalaispoppoo kertoi ajatuksenaan olevan perinteen aloittaminen. Ja tuosta perinteestä saamme kuulla jatkoa nyt.

Tänä jouluna Killers on päättänyt, että jumalauta, nyt vedetään sen sorttinen humppa, ettei kukaan, I MEAN KUKAAN, tee samanlaista. Cowboyish joulutarina, jolkottava komppi, hauska video, hihkuttavat taustakuorot, tarttuva kertsi ja alun ei-saatana-miks-ne-on-tehnyt-tällaisen jälkeen puolellensa voittava yleisfiilis. Ja robotti musiikkivideossa!

Onhan tämä siis kauhea, mutta hyvällä ja rakastavalla tavalla kauhea.

The Killers - The Rising Tide (new song)

The Killers on tehnyt aika hienon uuden biisin. Siitä taitaa tulla isohko hitti, jos vain bändi ja levy-yhtiö päättävät siitä sellaisen tehdä. Viime vuonna Brandon Flowers sanoi "kirjoittaneensa ässän" omalle sooloalbumilleen Flamingo, mutta päättäneensä lopulta säästää sen seuraavalla Killersin levylle. Ehkä se on tämä.

The Rising Tide kuulostaa vanhan liiton Killersiltä. Syna soi komeasti, kertsi pamahtaa ilmoille mahtipontisena ja Flowers hoilaa isoja sanoja isolla äänellä. Kertosäkeessä mennään ulos selvittämään neonvalojen mysteeriä. Sana hallelujah mainitaan. Sana crucifixion mainitaan.

Toki tämä on vasta liveversio, eikä siitä pääse samalla tavalla fiiliksiin kuin todennäköisesti studioversiosta pääsee. Erityisesti Flowersin epikseen laulamat pitkät sävelet saattavat sattua muidenkin korviin kuin omiini. Mutta kyllä tästä sen kuulee, että hyvä on. Paitsi tietysti, jos on lopen kyllästynyt Killersin alati toistuviin maneereihin.

U know I loved you Platta

Eräänä tavallisena päivänä jonakin vuonna 2000-luvulla menin käymään Tampereen keskustassa Aleksanterinkadulla sijaitsevassa levykaupassa. Olin valinnut Platan omaksi kaupakseni, koska siellä myytiin levyjä niiltä bändeiltä, joita kuuntelin, koska siellä ymmärrettiin niitä bändejä, joita kuuntelin ja koska siellä ymmärrettiin, minkälaista musiikkia minä kuuntelen.

Periaatteessa olisin voinut mennä Plattaan vain juttelemaan musiikista tai kuuntelemaan sitä, mutta käytännössä en poistunut liikkeestä koskaan ilman, että olisin ostanut jotain. Ari, Jampe ja Eetu voivat ehkä muistaa paremmin, mutta mielestäni en jatkanut matkaani kertaakaan tyhjin käsin niiden vuosien aikana, kun olin Platan vakioasiakas. Usein toki tiesin, mitä olin tullut hakemaan, ja joskus minulla oli niin monta vaihtoehtoa, että kyse oli ennemminkin runsaudenpulasta. Kuitenkin aina silloin tällöin minun oli vain luotettava kauppiaaseen ja pyydettävä tätä myymään minulle jokin levy. Hyllyssäni on kymmeniä tällaisia suositukseen perustuvia albumeja. Yhdenkään ostoa en ole katunut.

Olimme sopineet 100% nerokkaan tavan kierrättää New Musical Express -lehtiä. Kun aikanaan oma NME:n tilaukseni oli päättynyt, olimme sopineet, että ostan aina Platan oman kappaleen alennettuun hintaan, kunhan levykaupan pojat olivat itse lehden lukeneet. Käytännössä kävin hakemassa uusimman numeron aina seuraavan viikon alussa. Kaikki voittivat.

Tuona eräänä päivänä 2000-luvulla NME:n kylkiäisenä oli tullut cd. Se kantoi nimeä Songs To Save Your Life ja sen oli ainakin jossain mielessä koonnut Morrissey. Kun Ari ojensi minulle lehden ja levyn, hän sanoi, että cd:llä olisi yksi biisi, josta pitäisin todella paljon. Kun kysyin kappaleen nimeä ja esittäjää, hän kehoitti minua vain kuuntelemaan levyn ja kertomaan, oliko hän oikeassa. Ari oli täysin varma asiastaan.

Seuraavalla käynnilläni kysyin, oliko hän tarkoittanut The Killersin biisiä Jenny Was a Friend of Mine. Oli, juuri sitä. Laitoin heti tilaukseen bändin debyyttialbumin Hot Fuss, joka ei vielä tuolloin ollut ilmestynyt.

Se oli asiakaspalvelua, johon yksikään nettikauppa ei tule koskaan pystymään.



Platta sulki ovensa tammikuun lopussa 2010. Viimeisellä käynnilläni ostin muutaman levyn ja Kentin kehystetyn julisteen, joka oli kuulunut yhtenä olennaisena osana Platan sisustukseen. En edes ole mikään megaluokan Kent-fani, mutta halusin itselleni jonkin pysyvän muiston levykaupasta, joka vaikutti suuresti musiikkiharrastukseeni melkein kymmenen vuoden ajan.

Tämän viikon lauantaina 16. huhtikuuta vietetään Record Store Dayta. Mene oman kaupunkisi levykauppaan ja pyydä, että sinulle myydään jokin levy.