Something good (part 2)

Näissä Something good -listoissa ei muuten ole tarkoituskaan olla sen kummempaa järkeä, painoarvoa tai kyseiseen viikkoon liittyvää ajankohtaisuutta. Listaan sunnuntaisin lauluja, joista olen pitänyt ja blogini sivupalkkiin lisännyt. Sen verran ajattelin rajata, että jätän vanhat (ei-tänä-vuonna-julkaistut) vedot pois. Tällä viikolla ne olivat Pixiesiä ja The Walkmeniä.

#5 Lykke Li - Get Some
What ever happened to Lykke Li? Vastahan hän lauleli kauniisti mukavia poppikappaleita ja oli söpöllä tavalla ihastuttava. Nyt hänestä on tullut metaforinen prostituoitu.



#4 Munk - Violent Love
Munk on italialais-saksalainen electronicayhtye, joka kuulostaa ns. tyylikkäältä. Violent loven video on kiva, vaikka sen idea onkin usein käytetty. Videon tytölle saattaisi olla ottaja esimerkiksi indiediskoissa kautta maan (minkä tahansa maan).



#3 Bleeding Knees Club - Bad Guys
Australialainen Bleeding Knees Club on julkaissut yhden ep:n ja tehnyt tukun keikkoja kotimaassaan. Vaikutteikseen orkesteri mainitsee kuoleman, pyöräonnettomuudet ja julkiset vessat. On olemassa ihan hyvät mahkut, ettei tästä bändistä tule koskaan kovin suurta.



#2 Worship - Collateral
Brittiläinen Worship oli itselleni täysin uusi tuttavuus. Löysin bändin Slow Show -blogin kautta. Kiitos siitä.



#1 James Blake - I Only Know (What I Know Now)
On tapahtunut jotain mystistä. Olen viimeisen vähän yli vuorokauden aikana kuunnellut I Only Know'ta kymmeniä kertoja. Meaning, jos kappaleen ehtii kuunnella tunnissa 11 tai 12 kertaa, olen viettänyt sen kanssa monta tuntia, tästä ajasta jopa yllättävän ison osan keskittyneesti kuulokkeet päässä. Enkä vieläkään ole kunnolla kyennyt ratkaisemaan sitä. James Blakesta lisää jotain tässä.