Cup - Red Book (Album stream)

Sami Suovan ja Mikko Pykärin projekti on edennyt albumiasteelle. Biitit ovat ns. mielenkiintoisia.

Niin että mitähän sitä lahjakkuudellaan tekisi?

Mikko Pykäri ja Sami Suova ovat yksiä niistä harvoista suomalaisista musiikintekijöistä, jotka voivat lähteä hommailemaan melkein mitä tahansa ja saada aikaan ääntä, joka on parempaa, kestävämpää ja innostavampaa kuin keskivertojen musikanttien tuurilla maaliin osuneet uran huippuhetket.

Parivaljakon kesällä lanseerattu projekti Cup maalailee osin samoilla mutta osin hyvin poikkeavilla 90-luvulta kotoisin olevilla siveltimillä kuin Shine 2009. Suurin ja ilmeisin ero on biiteissä - siinä missä Shine 2009:n ysärirytmit ovat parin viime vuoden aikana muuttuneet jälleen hyvin muodikkaiksi, Cupin viljelemästä dancebasarista on valtaosa indiespheressä operoivista yhtyeista pysynyt visusti erossa.

Cupin debyyttialbumin nimi Red Book viittaa Carl Jungin The Red Book -teokseen, joka sisälsi tekstejä ja piiroksia hänen fantasioistaan ja unistaan. Jungin idea oli ollut taltioida alitajunnan viestejä, olivat ne sitten millaisia tahansa. Pykärillä ja Suovalla ne näyttäisivät viittaavan onnellisen hardcoren suuntaan.

Ja vaikka he kuinka yrittäisivät, he eivät onnistu kätkemään osaamistaan hölmön rytmimaailman ja geneeristen samplejen taakse.

Shine 2009 - So Free (Jensen Sportag Mix)

Tässäpä remixissä on paljon kaikkea sellaista hyvää, joka saattaa nostaa sen jopa alkuperäistä paremmaksi. Tai jos ei paremmaksi, niin ainakin eri tavalla yhtä hyväksi. Ja kun laskee pois sen, että alkuperäistä on tullut soitettua aika paljon viime kuukausien ajan, niin pelkän uutuudenviehätyksen ja nu-tuoreuden perusteella Jensen Sportagin versio kuulostaa viehättävämmältä.

Ehkä muutamien päivien jälkeen mieli muuttuu, ehkä ei. Hyviä versioita ovat molemmat.

Shine 2009 - So Free feat. Paula Abdul (Jensen Sportag Mix) by CASCINE

Shine 2009 - Graduation (video)

Olen muuten tajunnut sellaisen asian, että ajanpuutteesta valittaminen ja siitä lukeminen on vähän turhan työlästä jokaiselle osapuolelle. Haluaisin kirjoittaa viikottain 2-3 sellaista postausta, jossa olisi enemmän kuin yksi ajatus. U know, kokonaisuuksia, loogisia päätelmäketjuja, asioiden syitä, seurauksia ja niiden suhteita, omaperäistä sisältöä ja oikeaa ajattelua, ehkä argumentointiakin. Mielessä on monta aihetta, ja pään sisällä jo jäsentelytkin valmiina, mutta tarvitsisi napata se noin tunti tai kaksi omasta päivästään, ja se näyttää olevan vähän hankalaa.

Toki hyvien biisien ja oivien videoidenkin postailu on ihan kivaa. Varsinkin nykyään, kun Suomessakin tehdään niin tykkiässää materiaalia, että joka viikolle riittää jotain intoiltavaa. Ehdinkin jo linkata aamupäivällä Facebookiin Shine 2009:n uuden videon, mutta laitetaan se nyt ihan omaan postiinsakin. (Hehheh, kun en ehtinytkään tehdä jo päivän myöhässä olevaa viikkokatsausta.)

Lyhyenä kertauksena mainittakoon, että Shine 2009 on tehnyt yhden tämän vuoden kovimmista kotimaisista albumeista. Realismin voi yhä kuunnella laillisena streamina täällä, ja jos et vielä ole niin tehnyt...herran jestas sentään, korjaa tilanne ensi tilassa.

Albumin avaavan Graduationin videon on ohjannut D.V. Caputo. Lisää hänen töitään on täällä.

Shine 2009 - Realism (full album stream!)

Ou jee jee jee! Ou jee! Shine 2009:n album stream, ja vielä laillisesti levy-yhtiön postaamana. Ou jee! Soundi on tykkiässä ja kuningas ja kingi. Retro toki, mutta silti ajanmukainen ja tuore.

Tuotanto on tautisen harkittua ja hyvällä tavalla sliipattua. Shine 2009 ei ole kuitenkaan vetänyt ylitse tai tylpistänyt musiikkinsa kulmia, niin kuin kovin monet muut kaupallista soundia tavoittelevat orkesterit ovat tehneet. Realism vain yksinkertaisesti kuulostaa uskomattoman hyvältä.

Biisit avautunevat paremmin muutamalla kuuntelukerralla, mutta ainakaan vielä en ole löytänyt levyltä heikkoa lenkkiä.

Tälle on pakko antautua.

edit4. YEAH! Albumi on back!
Shine 2009 - Realism by CASCINE
Realism julkaistaan virallisesti 3. toukokuuta.

Shine 2009 feat. Paula Abdul - So Free (video)

Jeah jeah jeah näin sitä mennään! Viime viikolla Youtubeen upattiin radiosta ripattu versio So Freestä, joka myös poistettiin palvelusta pikaisesti. Eilen Shine 2009:n levy-yhtiö Cascine julkaisi biisin virallisesti Soundcloudissa ja tänään ilmestyi biisin video.

Päivän kuumin kysymys kuuluukin, esiintyykö Paula Abdul videolla?

Katso itse, en pilaa jännitystä.

Shine 2009 - So Free (feat. Paula Abdul)

Siis hetkinen. Oliko jollakulla muulla tiedossa, että Shine 2009:n ja Paula Abdulin yhteistyönä syntynyt So Free on julkaistu? I had absolutely no idea.

Huomasin biisin aikaisemmin tänään Weak indie is weak -blogista, mutta missään muualla siitä ei näy jälkeäkään. Helmikuussa toki kerrottiin, että Paula Abdul feattaisi Shine 2009:n sinkulla, mutta jos itse biisi on ollut kuultavissa jossain ennen tätä päivää, minulta se on mennyt täysin ohi.

So Free on helkkarin tyylikäs, asiaan kuuluvasti 90-lukulainen popesitys, jossa on tarttuva muttei päällekäyvä kertosäe ja ältsin hieno saksofoni. Soundillisesti se onnistuu olemaan juuri oikealla tavalla sekä retro että ajankohtainen (jos ysäristä puhutaan jo retrona).

On tietysti hienoa, että Paula Abdul esiintyy Mikko Pykärin ja Sami Suovan kanssa, mutta jos totta puhutaan, biisin naisäänenä voisi olla melkein kuka tahansa. Tietysti. Mutta se ei nyt taida olla tämän julkaisun pääpointti.

Tällä materiaalilla voidaan mennä ulkomaille.



So Free tulee myyntiin Amazoniin ja kai muuallekin 5. huhtikuuta. Realism-albumi ilmestyy 12. huhtikuuta.

Shine 2009 - Naturally (Acoustic)

Musiikkimakuni on jo pitkään ollut kyllästynyt lainattuun nostalgiaan ja suurelta osin myös aitoon nostalgiaan. Tai ei vais, ei ole. Tai on. Osin. Vähän niin kuin valikoivin osin.

Pidin aikanaan esimerkiksi Larry and the Lefthandedista, Flaming Sideburnsista ja Ladytronista, koska mielestäni ne olivat sekä tyylillisesti että soundillisesti tuoreita. En tiedä oliko ko. bändien peakatessa maailma täynnä hieman yli 30-vuotiaita post alt -tyyppejä, jotka tuhahtelivat niiden retroilulle, mutta siltä se ei ainakaan vaikuttanut. Tiesin, mistä bändit vaikutteensa hakivat, mutta en välittänyt siitä.

Asenteeni on saattanut olla huono Shine 2009:n kohdalla. Minun oli vaikea kuunnella 90-luvun biittejä 90-luvulla, eivätkä ne toimi minulle nykyäänkään. Minusta on tuntunut, että Mikko Pykäri ja Sami Suova ovat päättäneet napata ne 90-luvun elementit, joita kovin moni muu ei vielä ole napannut. Vaikka luultavasti aika moni onkin, mutta en ole kuunnellut niitä, koska u know, etc. Makuasioita.

Se on aika kiva hetki kun ymmärtää jonkin bändin tai kappaleen. Naturallyn akustisen version ansiosta ymmärsin Shine 2009:n. Jos duon musiikki olisi tällaista, tunnustautuisin faniksi. Biittien kanssa Shine 2009 on minulle vain ok.

Taidan olla vähemmistössä.

Naturally (Acoustic) by Shine 2009