Best Tracks of 2010 (30-21)

(50-41) (40-31) (30-21) (20-11) (10-1)

Tämä on muuten aika henkilökohtainen lista. Tarkoittaen, että nojaan tässä enemmän kuluneen vuoden musiikinkuunteluuni ja tiettyihin hetkiin liittyviin musiikki-ihastumisiin kuin suoranaisesti musiikilliseen näkemykseeni. Jos siis minun pitäisi listata parhaita kappaleita vaikkapa jonkin musiikkimedian nimissä, lista olisi osin erilainen. Ei mitenkään radikaalisti, mutta osin.

#30 Young the Giant – My Body
Young the Giant on kalifornialainen viisikko, jonka jotkut odottavat breikkaavan ensi vuonna. Siis lyövän läpi, ei tanssivan. My Body jyrää hienosti.


#29 jj – Let Them
Let Themissä on aika hyvät sanat. Let them talk, let them hate, it ain't my fault they at the bottom, let them stay, let them say, let them lie, let them snitch, let them be, let them die. Eikä edes missään samaistumismielessä, vaan ihan universaalisti.


#28 Warpaint – Undertow
Olen lukenut väittämiä, joiden mukaan ihmiset eivät olisi kiinnostuneita Warpaintista, jos yhtyeeseen kuuluisi rumia miehiä. Häh. Mitä. C'moon. Näillä biiseillä ei millään bändillä pitäisi olla mitään hätää.


#27 Blur – Fool's Day
Blur ei tietenkään ole yhtä tuore/relevantti/innostava kokoopano vuonna 2010 kuin se oli vuonna 1993, mutta silti bändin comeback-sinkku ja ensimmäinen uusi julkaisu seitsemään vuoteen on loistava. Siinä on jotain todella englantilaista.


#26 The Wha's – Waste Land
Olen muutaman viime viikon aikana kehunut helsinkiläistä The Wha'sia pariinkin otteeseen. Waste Landissa on iskevä kertosäe ja napakasti kantaaottavat sanat. Debyyttilevyä odotellessa.

The Waste Land by thewhas

#25 The Wombats – Jump in to the Fog
Jotain tämän vuoden uudesta innostuksestani indie-henkiseen musiikkiin kertoo se, että olen alkanut pitää bändeistä, jotka olivat minulle täysin yhdentekeviä vielä 2-3 vuotta sitten. LCMDF on yksi sellainen, The Wombats toinen. En vieläkään ole juoksemassa albumikauppaan kyseisten bändien takia, mutta yksittäiset biisit miellyttävät. Jump in to the Fogin kertsi on todella upea.


#24 Waves of the Echo – Boys in Debaser
Olen ladannut todella suuria odotuksia Waves of the Echon varalle. Minun on vaikea perustella kantaani, mutta jotenkin vain bändi tekee niin hienoja sävellyksiä ettei moni tee. Soundillisesti yhtyeen julkaisut ovat vielä hieman tukossa paljosta äänestä, mutta potentiaali on valtava.

Boys in Debaser by Waves of The Echo

#23 Mogwai – Rano Pano
Mogwain postrockveteraanit julkaisevat helmikuussa uuden albumin Hardcore Will Never Die, But You Will. Rano Pano antaa odottaa jopa yhtä vuoden levyistä.


#22 British Sea Power – Living Is So Easy
Living Is So Easy ei ole poikkeuksellinen poplaulu, mutta minulle tulee siitä poikkeuksellisen hyvä olo. Varsinkin kohtasta Northern girls, you're going to the paaardie.


#21 Ariel Pink's Haunted Graffiti – Round and Round
Joo okei, minun ei pitänyt ottaa Ariel Pink's Haunted Graffitia listalleni ollenkaan, koska en kuunnellut sitä silloin kuin olisi pitänyt, vaan vasta kun lukuisat blogit ottivat sen omille best of -listoilleen. Sitten ajattelin, että Antti hei, toi on ihan naurettavaa. Uskomattoman koukuttava biisi, joka avautui itselleni muutamalla kuuntelukerralla.

Something good (part 5)

Tästä pesee Antin viime viikon subjektiivinen top vitonen. Pintandwefall ja Zebra and Snake saavat parempaa käsittelyä sitten, kun julkaisevat uutta loistavaa materiaalia. (edit. Miksi Coldplay ei ole tällä listalla? En minä tiedä. Top kutosessa olisi ollut.)

#5 PJ Harvey - Written on the Forehead
PJ Harveyn uusi julkaisu oli ikään kuin tehty loppuvuoden suosikkibiisikseni. But I just don't feel it, maaan. PJ Harvey on yhä lahjakas ja kaunis ja taiteellinen ja uusia asioita kokeileva ja legenda ja tärkeä ja niin edelleen, mutta Written on the Foreheadista ei tullut minulle kovin isoa kappaletta. On mahdollista ja toivottavaa, että mielipiteeni muuttuu.

Written On The Forehead by pjharvey

#4 The Wha's - Waste Land
Waste Land ei ole mikään uusi kappale, vaikka sellainenkin (Pent-Up Boyn demo) olisi bändiltä ollut tarjolla. Itse asiassa, what the hell, upotetaan nyt molemmat. The Wha's on yksi niistä loistavista uusista kotimaisista yhtyeistä, joista on tänä vuonna saanut intoilla. Bändi on kotoisin Helsingistä ja tietääkseni julkaissut vain nämä kaksi biisiä. Plussaa Waste Landin ajankohtaisesta kantaaottavuudesta. (btw, uusi MySpace on järkyttävän huono käytettävyydeltään. Jos haluat promota musiikkiasi, käytä Soundcloudia.)

#3 Perfume Genius - Dreeem
Perfume Geniuksen Mr. Peterson kuuluu tämän vuoden best of -listalleni. Tuore kappale Dreeemkin on kaunis, herkkä, haavoittuvainen ja kaikkea sen tapaista. Perfume Genius julkaisi kesällä albumin Learning. Se on Spotifyssa.

Perfume Genius - Dreeem by flogase

#2 Mogwai - Rano Pano
Rano Pano hiipii hitaasti tajuntaan. Sen ansiosta tykästyin jälleen Mogwaihin ja tajusin, että skottipostrockarit alkavat olla jo konkariosastoa. Yhtyeen uusi, ensi vuoden helmikuussa ilmestyvä levy on nimeltään hauska Hardcore Will Never Die, But You Will.

Mogwai - Rano Pano by pelecanus_net

#1 The Wombats - Jump in to the Fog
Ei mahda mitään. Minun ei pitänyt edes niin paljon pitää The Wombatsista. Mielestäni yhtye oli aina ollut joko keskinkertainen tai vähän keskinkertaista parempi indierockpumppu. Let's Dance to Joy Division tai Kill the Director olivat minulle biiseinä ihan ok, mutta eivät enempää. Jump in to the Fogin kertosäe on kuitenkin ollut kuluneella viikolla ainoa, jota olen halunnut kuunnella kerta toisensa jälkeen lähimmäisiäni raivostuttavaan pisteeseen asti. Ehkä kyllästyn parin päivän päästä kappaleeseen, mutta vielä niin ei ole tapahtunut.

The Wombats Jump Into The Fog by pepe2010