jj - Min bästa vän

Jos sinulla on yhtye, julkaise tällaista materiaalia aina silloin tällöin. Kymmenen minuuttia vähän niin kuin ei mitään, joissakin hyvissä ehkä tehtynä. Tai mistä minä tiedän, mutta tuskinpa ihan ilman stimulantteja ideoituna.

jj ilmoitti Facebookissa tämän olevan yhtyeen uusi single, mikä osoittaa tiettyä lämpöä, ymmärrystä ja huumorintajua koko tätä internetin kautta tapahtuvaa musiikillista kommunikointia kohtaan. Vaikka siinä ei olisikaan mitään mainittavaa sisältöä.

jj - Min bästa vän by stopshakehoneygo

jj - Your Love (Live at WAH)

Tamperelainen We Are Home (eli WAH, markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto) teki Monsters of Popin aikana hienoja livevideoita, joissa akustishenkisesti esiintyivät ainakin The Rollstons, Idiomatic, Regina ja jj. Kaikki ovat katsomisen, kuuntelemisen ja postaamisen arvoisia, mutta erityisesti eilen julkaistu jj:n Your Love on niin hieno esitys, että voi veljet.

Jos torstaina yhtyeen keikan päättänyt akustinen potpuri toimikin hieman kummallisena tunnelmanrauhoittajana, näin sunnuntai-iltapäivään kyseinen ilmaisu sopii hyvin. Elin Kastlander on hyvä laulaja ja erinomainen tulkitsija, ja The Oldfieldin kasaripoprokkailu Your Love kääntyy vaivattomasti intiimiksi balladiksi.

Kynttilöillä koristeltu Klubin bäkkärisauna on harvoin näyttänyt yhtä herkältä tilalta.

jj - You Don't Know How Much It Would Hurt Me If You Said That You Were in Love with Me

Hei muuten! Stopshakehoneygon melko suositun Flow-raportin viimeinen osa on vielä julkaisematta, pääosin siitä syystä, että se on vielä tekemättä. Saattaa olla, että ehdin tehdä sen tänä iltana. Ja saattaa olla, että en. Toivon, että saattaa olla, että ehdin.

Flow'sta tuli mieleen Monsters of Pop, joka järjestetään Tampereella 22.-24. syyskuuta. Jos Flow'n kattaus oli älyttömän hieno, niin kyllä vain on MOPinkin. Ns. kaikkien aikojen hienoin.

Torstaina Klubilla esiintyy muun muassa jj, joka julkaisi juuri uuden biisin. Se on hyvin lo-fi ja sillä on hyvin pitkä nimi.

jj - You Don't Know How Much It Would Hurt Me If You Said That You Were in Love with Me by stopshakehoneygo

Spêcial Club - Celebris

Ei oikeastaan mitään sen kummempaa, muuta kuin uusi biisi jj:ltä. update. Paitsi joo, biisi ei liene jj-nimellä julkaistu, vaan tekijä on Spêcial Club. Elin Kastlander laulaa kuitenkin siinä. Saattaa olla oikea kokoonpano, saattaa olla vain joku projekti. Jänskää autotunettelua, kivan rauhallista biittiä ja elektronista soundia. Kuten odottaa sopii, hieno melankolishenkinen melodia. Yhtyeen blogissa on viestikin aiheeseen liityen.

THANK YOU FOR YOUR ANSWERS, FOR YOUR PRAYERS, OUR LOVE, EVERYTHING. YOU THE BEST! KEEP WRITING! KEEP FIGHTING! KEEP IT REAL! KEEP IT PURE! AND THIS IS WHAT YOU GET IF YOU MESS WITH US.

Hyvää juhannusta.

jj - Celebris by stopshakehoneygo

MOP2011: jj - Uusi video, uusia biisejä

Teen viikkokatsauksen vasta huomenna, todennäköisesti iltapäivällä, koska nyt vähän väsyttää eilinen heiluminen ja kiekkofinaali alkaa reilun parin tunnin päästä. So yeah, ei hölmöilyä vaan hienoja biisejä hyvältä yhtyeeltä.

Yksi syksyisen Monsters of Popin odotetuimpia bändejä on ruotsalainen jj. Göteborgista kotoisin olevaan yhtyeeseen kuuluvat Elin Kastlander ja Joakim Benon. Nimellä jj viitataan klassiseen ranskalaisfilmiin Jules ja Jim, mikä joko kertoo tai ei kerro duon taiteellisista lähtökohdista. Jj yhdistelee sujuvasti hiphoppia, elektronista klubimusiikkia ja perinteistä poppia, kuitenkin omalla tavallaan eikä päämäärättömästi genrestä toiseen hyppien.

Viime vuonna ihastuin suuresti jj:n biisiin Let Them, joka päätyi myös Best Tracks of 2010 -listalleni. Tänä vuonna korvaa on miellyttänyt esimerkiksi Angels. (Joka tosin julkaistiin viime vuonna, mutta johon tykästyin vasta uuden videon ansiosta.) Kaikkiaan jj on julkaissut studioalbumit jj n° 2 ja jj n° 3, mixtapen Kills ja pari sinkkua. Viime vuonna Kastlander ja Benon kiersivät Amerikkaa The xx:n kanssa.

My Life, My Swag on jj:n debyyttisinglen a-puoli vuodelta 2009. Se sai aikanaan Pitchforkin Best New Music -leiman, mikä toimi luonnollisesti pienoisena katapulttina yhtyeelle. Biisi edustaa jj:n perinteistä indiepop-laitaa. Vaikka kappale on vanha, video on uusi.



Jj julkaisi tänään myös kaksi uutta biisiä, No One Can Touch Us Tonight ja Ice. Ne voi ladata itselleen bändin blogista, mutta voit kuunnella ne myös tästä.

jj - No One Can Touch Us Tonight
jj - Ice

Kivaa tunnelmointia.

What in the hell happened? (vko 5)

Viime viikolla aloittamani viikkokatsaus on taas täällä! Mitä helvettiä tällä viikolla tapahtui? Minäpä kerron, minäpä kerron, in no particular order.

- Kolmannen studioalbuminsa Solar 23. maaliskuuta julkaiseva Rubik esiintyy ensimmäisenä suomalaisartistina Primavera Sound -festivaaleilla Barcelonassa. Tapahtuman muita esiintyjiä ovat muun muassa Ariel Pink's Haunted Graffiti, Interpol, Pulp, PJ Harvey, Sufjan Stevens, Battles, Mogwai ja The National. Tämä on aika iso juttu.

- Le Corps Mince de Françoise eli nykyään LCMDF julkaisi uuden videon Future Me -kappaleesta. Ainakin tällä erää sen voi katsoa vain NME:n nettisivuilla. En saanut videon upotusta toimimaan, vaikka sellainenkin mahdollisuus tuossa näyttäisi olevan tarjolla. edit. Joo eikun kyllä se olikin Vimeossa. En vain löytänyt sitä. Pidin viime vuoden lopulla julkaistusta Gandhista paljonkin. Future Me on ihan ok, mutta meidän taloudessamme aika vähälle kuuntelulle jäänyt kipale.


- James Blake sai aikaan miljoona kirjoitusta siitä, onko hän yli-, ali- vai keskihypetyksellinen nero vai ei nero ollenkaan. Ne ihmiset, jotka eivät ymmärrä musiikin soundillisia vivahteita, laulujen pilkkomista ja/tai silpomista ja minimalistishenkistä mutta silti rikasta sovittamista ovat sitä mieltä, että eihän tämä ole hyvää musiikkia ollenkaan. Että haistakaa nyt musabloggarit ja snobihypettäjät paska, että mää oon ladannut tän levyn laittomasti netistä ihan turhaan teidän takia. Te ootte ihme sopuleita, joilla ei ole mitään tietoa hyvästä musiikista. Että varmaan pidätte Radioheadistäkin, saatana. Itse levy on leakannut nettiin jo aikaa sitten ja sen voi myös streamata aika helposti pienellä etsimisellä. Ajattelin ensin laittaa linkin streamiin, mutta en laita, koska olen vanhakantainen levykauppoja rakastava tyyppi. Ostakaa ne levynne.

- Cut Copy sen sijaan antoi oman Zonoscope -levynsä streamattavaksi ihan ilmaiseksi. Sen voi kuunnella (ainakin vielä) täällä twittauksen hinnalla.

- Ruotsalaisen jj:n kappaleeseen Money on My Mind tehtiin epävirallinen musiikkivideo, johon tosin pyydettiin bändiltä lupa. Kukaan videon katsonut ei kuunnellut itse biisiä, vaan kiinnitti huomionsa videossa esiintyvään Stefanie Antonia Mariaan. Videon katsoneet henkilöt haukkoivat hetken henkeään ja ryhtyivät sormet vapisten googlaamaan, josko neidosta löytyisi myös niin sanottua rohkeaa materiaalia.


- Stopshakehoneygo hypetti kybällä Herkullistajaa ja aloitti puolentoista vuorokauden jälkeen backlashin. Antti pelasi korttinsa 100% oikein. Herkullistaja on siis niinku niiiiiin tammikuuta 2011. Siis kukaaaan ei kuuntele Herkullistajaa enää helmikuussa. Ai? Eksää oo vielä ees kuullu Herkullistajasta? Sori nyt, mut mä en taida nyt kyl enää ees puhuu sulle. (Jos Herkullistaja tekee vielä jotain hauskaa, olen taas kybällä wagonissa mukana.)

- Suomalaisen Emilian 80-luvulla julkaistusta kappaleesta Satan in Love tuli superviraali netti-ilmiö. Noin kymmenen Antin kaveria linkkasi biisin Facebookiin. Blogittajista ainakin pHinn teki samoin. Satan in Love tarjoilee sellaista kylmänviileää erotiikkaa, jota nykyään kohtaa vain harvoin. Sinkun b-puolta ja e h d o t t o m a s t i jonkun osaavan henkilön remixiä odotellessa.


- LCD Soundsystem kertoi lopettavansa keikkailun ja kai kaiken muunkin.
- The White Stripes kertoi lopettavansa kaiken.
- Teen Daze julkaisi sinkun.
- The Pains Of Being Pure At Heart julkaisi biisin.

- Beavis and Butt-headin comebackista kerrottiin. Antti oli huolissaan ohjelman vahingollisuudesta nykynuorisoon.

- Pintandwefall julkaisi jälleen yhden videon Time Is Right for Romans, Baby! -levyltään. Tällä kertaa vuorossa oli kappale I Will Survive, jolla ei ole mitään tekemistä Gloria Gaynorin kanssa. Videon on ohjannut Iiti Yli-Harja. Siinä seikkaillaan Rytmihäiriön keikalla.


Mitä ensi viikolla tapahtuu? Stay tuned, Stopshakehoneygo investigates!

Best Tracks of 2010 (30-21)

(50-41) (40-31) (30-21) (20-11) (10-1)

Tämä on muuten aika henkilökohtainen lista. Tarkoittaen, että nojaan tässä enemmän kuluneen vuoden musiikinkuunteluuni ja tiettyihin hetkiin liittyviin musiikki-ihastumisiin kuin suoranaisesti musiikilliseen näkemykseeni. Jos siis minun pitäisi listata parhaita kappaleita vaikkapa jonkin musiikkimedian nimissä, lista olisi osin erilainen. Ei mitenkään radikaalisti, mutta osin.

#30 Young the Giant – My Body
Young the Giant on kalifornialainen viisikko, jonka jotkut odottavat breikkaavan ensi vuonna. Siis lyövän läpi, ei tanssivan. My Body jyrää hienosti.


#29 jj – Let Them
Let Themissä on aika hyvät sanat. Let them talk, let them hate, it ain't my fault they at the bottom, let them stay, let them say, let them lie, let them snitch, let them be, let them die. Eikä edes missään samaistumismielessä, vaan ihan universaalisti.


#28 Warpaint – Undertow
Olen lukenut väittämiä, joiden mukaan ihmiset eivät olisi kiinnostuneita Warpaintista, jos yhtyeeseen kuuluisi rumia miehiä. Häh. Mitä. C'moon. Näillä biiseillä ei millään bändillä pitäisi olla mitään hätää.


#27 Blur – Fool's Day
Blur ei tietenkään ole yhtä tuore/relevantti/innostava kokoopano vuonna 2010 kuin se oli vuonna 1993, mutta silti bändin comeback-sinkku ja ensimmäinen uusi julkaisu seitsemään vuoteen on loistava. Siinä on jotain todella englantilaista.


#26 The Wha's – Waste Land
Olen muutaman viime viikon aikana kehunut helsinkiläistä The Wha'sia pariinkin otteeseen. Waste Landissa on iskevä kertosäe ja napakasti kantaaottavat sanat. Debyyttilevyä odotellessa.

The Waste Land by thewhas

#25 The Wombats – Jump in to the Fog
Jotain tämän vuoden uudesta innostuksestani indie-henkiseen musiikkiin kertoo se, että olen alkanut pitää bändeistä, jotka olivat minulle täysin yhdentekeviä vielä 2-3 vuotta sitten. LCMDF on yksi sellainen, The Wombats toinen. En vieläkään ole juoksemassa albumikauppaan kyseisten bändien takia, mutta yksittäiset biisit miellyttävät. Jump in to the Fogin kertsi on todella upea.


#24 Waves of the Echo – Boys in Debaser
Olen ladannut todella suuria odotuksia Waves of the Echon varalle. Minun on vaikea perustella kantaani, mutta jotenkin vain bändi tekee niin hienoja sävellyksiä ettei moni tee. Soundillisesti yhtyeen julkaisut ovat vielä hieman tukossa paljosta äänestä, mutta potentiaali on valtava.

Boys in Debaser by Waves of The Echo

#23 Mogwai – Rano Pano
Mogwain postrockveteraanit julkaisevat helmikuussa uuden albumin Hardcore Will Never Die, But You Will. Rano Pano antaa odottaa jopa yhtä vuoden levyistä.


#22 British Sea Power – Living Is So Easy
Living Is So Easy ei ole poikkeuksellinen poplaulu, mutta minulle tulee siitä poikkeuksellisen hyvä olo. Varsinkin kohtasta Northern girls, you're going to the paaardie.


#21 Ariel Pink's Haunted Graffiti – Round and Round
Joo okei, minun ei pitänyt ottaa Ariel Pink's Haunted Graffitia listalleni ollenkaan, koska en kuunnellut sitä silloin kuin olisi pitänyt, vaan vasta kun lukuisat blogit ottivat sen omille best of -listoilleen. Sitten ajattelin, että Antti hei, toi on ihan naurettavaa. Uskomattoman koukuttava biisi, joka avautui itselleni muutamalla kuuntelukerralla.

Something good (part 8)

Vetelen Something goodin kanssa vanhalla systeemillä vielä tämän viikon loppuun, minkä jälkeen mietin nuo oikean marginaalin biisipäivitykset uudelleen. Tuntuu hölmöltä uploadata samoja biisejä kahteen kertaan yhden viikon aikana, ja samaten tuntuu hölmöltä tehdä blogipäivityksiä, jotka eivät näy missään feedeissä. But u know..nyt vielä näin.

Viime viikolla Antti oli vähän/vähän enemmän/tosi paljon innoissaan näistä esityksistä:

#5 PJ Harvey - The Last Living Rose
Pikku hiljaa odottelen sitä hetkeä, kun alan jälleen pitää PJ Harveysta. Ehkä se tapahtuu ensi vuoden puolella. PJ on tietysti aina PJ, mutta minulla näyttää olevan innostusvamma näiden uusien biisien kohdalla.


#4 Dum Dum Girls - Trees and Flowers
Olen pitänyt aina paitsi lofistelystä, myös sympaattisen horjuvasta popmusiikista. Dum Dum Girls toistaa pitkälti samoja tyylillisiä ja musiikillisia keinoja kuin monet muutkin, mutta tekee sen ns. kivasti.

TREES & FLOWERS by wearedumdumgirls

#3 jj - Let Them
jj:n vähän ennen joulua julkaistu mixtape Kills on ladattavissa esimerkiksi täällä. Valtaosa noista biiseistä on itse asiassa aika paskoja vetäisyjä. Let Them ei ole.

yours0158 from Sebastian Järnerot on Vimeo.

#2 The Naked And Famous - Girls Like You
Naked and Famousin Young Blood on tämän vuoden tarttuvimpia popralleja. En ollut kuunnellut juuri lainkaan bändin albumia Passive Me, Aggressive You ennen kuin nyt. Se ei ole 100% ässä, mutta sillä on muutama 100% ässä biisi.


#1 Big Wave Riders - It's funny things aren't gonna change (Live)
Jos ei Big Wave Ridersia tunne niin kannattaa tuntea.