Aika monella on ollut naistenpäivän kunniaksi jotain hienoa ja asiaan kuuluvaa muistamista, niin kuin syytä onkin. Olin itsekin ajatellut listan tekemistä, mutta sitten tajusin, että yhdellä biisillä selvitään. Se on paitsi osoitus PJ Harveyn uskomattomasta kyvystä saada iso tunne aikaan pienellä tekemisellä, myös jotenkin maailman sydäntäsärkevin kappale. Ever.
I'm Nina
I feel love
I'll be safe
I'll be yours
Ever more
I'll be safe
Mama
Once Nina
Was a young girl
Now she's dead
Grew older
Grew colder and
Lost her way
Mama
Where's your mama gone?
Where's your mama gone?
Where's your mama gone?
Where's your mama gone?
Far far away
Far far away
Miten tämä liittyy naistenpäivään? En minä tiedä. Jotenkin tuli vain sellainen olo, että se liittyy.
Tämä postaus piti tehdä jo viikonloppuna, mutta en vain saanut painettua julkaise teksti -nappia. En ole ihan varma, olenko niin video-orientoitunut henkilö kuin jotkut muut ovat, mutta onhan se mainitsemisen arvoista, jos lempiartistit julkaisevat jotain visuaalista.
Videoiden tekeminen näyttää muuten nykyään todella helpolta puuhalta. Ensin vähän häröillään ja sitten laitetaan liikkuvia kuvia päällekkäin. And then...upload!
Kehutaan muuten tamperelaista On Volcanoa, joka tätä kirjoittaessa on Hype Machinen Most Blogged Artists -listan sijalla 12. I know, small victories etc, mutta silti todella hienoa.
Vetelen Something goodin kanssa vanhalla systeemillä vielä tämän viikon loppuun, minkä jälkeen mietin nuo oikean marginaalin biisipäivitykset uudelleen. Tuntuu hölmöltä uploadata samoja biisejä kahteen kertaan yhden viikon aikana, ja samaten tuntuu hölmöltä tehdä blogipäivityksiä, jotka eivät näy missään feedeissä. But u know..nyt vielä näin.
Viime viikolla Antti oli vähän/vähän enemmän/tosi paljon innoissaan näistä esityksistä:
#5 PJ Harvey - The Last Living Rose Pikku hiljaa odottelen sitä hetkeä, kun alan jälleen pitää PJ Harveysta. Ehkä se tapahtuu ensi vuoden puolella. PJ on tietysti aina PJ, mutta minulla näyttää olevan innostusvamma näiden uusien biisien kohdalla.
#4 Dum Dum Girls - Trees and Flowers Olen pitänyt aina paitsi lofistelystä, myös sympaattisen horjuvasta popmusiikista. Dum Dum Girls toistaa pitkälti samoja tyylillisiä ja musiikillisia keinoja kuin monet muutkin, mutta tekee sen ns. kivasti. TREES & FLOWERS by wearedumdumgirls
#3 jj - Let Them jj:n vähän ennen joulua julkaistu mixtape Kills on ladattavissa esimerkiksi täällä. Valtaosa noista biiseistä on itse asiassa aika paskoja vetäisyjä. Let Them ei ole.
#2 The Naked And Famous - Girls Like You Naked and Famousin Young Blood on tämän vuoden tarttuvimpia popralleja. En ollut kuunnellut juuri lainkaan bändin albumia Passive Me, Aggressive You ennen kuin nyt. Se ei ole 100% ässä, mutta sillä on muutama 100% ässä biisi.
#1 Big Wave Riders - It's funny things aren't gonna change (Live) Jos ei Big Wave Ridersia tunne niin kannattaa tuntea.
Jee olen tässä työstänyt best tracks of 2010 -listaa, joka on suht työläs tehdä. Varsinkin, kun siitä on tulossa top50 eikä esimerkiksi top20. Lista on tehty, mutta ns. kova työ, eli videoiden upottaminen ja perustelujen kirjoittaminen vie aikaa.
Minun best of -listallani ei ole PJ Harveyta. En oikein tiedä, mitä näistä uusista kappaleista ajattelisi. Ne ovat ainakin periaatteessa "hyviä", mutta eivät "mullistavia".
Tästä pesee Antin viime viikon subjektiivinen top vitonen. Pintandwefall ja Zebra and Snake saavat parempaa käsittelyä sitten, kun julkaisevat uutta loistavaa materiaalia. (edit. Miksi Coldplay ei ole tällä listalla? En minä tiedä. Top kutosessa olisi ollut.)
#5 PJ Harvey - Written on the Forehead PJ Harveyn uusi julkaisu oli ikään kuin tehty loppuvuoden suosikkibiisikseni. But I just don't feel it, maaan. PJ Harvey on yhä lahjakas ja kaunis ja taiteellinen ja uusia asioita kokeileva ja legenda ja tärkeä ja niin edelleen, mutta Written on the Foreheadista ei tullut minulle kovin isoa kappaletta. On mahdollista ja toivottavaa, että mielipiteeni muuttuu. Written On The Forehead by pjharvey
#4 The Wha's - Waste Land Waste Land ei ole mikään uusi kappale, vaikka sellainenkin (Pent-Up Boyn demo) olisi bändiltä ollut tarjolla. Itse asiassa, what the hell, upotetaan nyt molemmat. The Wha's on yksi niistä loistavista uusista kotimaisista yhtyeistä, joista on tänä vuonna saanut intoilla. Bändi on kotoisin Helsingistä ja tietääkseni julkaissut vain nämä kaksi biisiä. Plussaa Waste Landin ajankohtaisesta kantaaottavuudesta. (btw, uusi MySpace on järkyttävän huono käytettävyydeltään. Jos haluat promota musiikkiasi, käytä Soundcloudia.)
#3 Perfume Genius - Dreeem Perfume Geniuksen Mr. Peterson kuuluu tämän vuoden best of -listalleni. Tuore kappale Dreeemkin on kaunis, herkkä, haavoittuvainen ja kaikkea sen tapaista. Perfume Genius julkaisi kesällä albumin Learning. Se on Spotifyssa. Perfume Genius - Dreeem by flogase
#2 Mogwai - Rano Pano Rano Pano hiipii hitaasti tajuntaan. Sen ansiosta tykästyin jälleen Mogwaihin ja tajusin, että skottipostrockarit alkavat olla jo konkariosastoa. Yhtyeen uusi, ensi vuoden helmikuussa ilmestyvä levy on nimeltään hauska Hardcore Will Never Die, But You Will. Mogwai - Rano Pano by pelecanus_net
#1 The Wombats - Jump in to the Fog Ei mahda mitään. Minun ei pitänyt edes niin paljon pitää The Wombatsista. Mielestäni yhtye oli aina ollut joko keskinkertainen tai vähän keskinkertaista parempi indierockpumppu. Let's Dance to Joy Division tai Kill the Director olivat minulle biiseinä ihan ok, mutta eivät enempää. Jump in to the Fogin kertosäe on kuitenkin ollut kuluneella viikolla ainoa, jota olen halunnut kuunnella kerta toisensa jälkeen lähimmäisiäni raivostuttavaan pisteeseen asti. Ehkä kyllästyn parin päivän päästä kappaleeseen, mutta vielä niin ei ole tapahtunut. The Wombats Jump Into The Fog by pepe2010
