-->

tiistai 30. marraskuuta 2010

Seksiä ja väkivaltaa

Miten ja missä vaiheessa kävi niin, että indiebändit hyppäsivät blood, boobies, sex & violence -wagoniin?

Kun minä olin nuori, musiikkivideon tarkoitus oli mainostaa yhtyettä televisiossa. Ja nimenomaan televisiossa eikä missään muualla. Oli katastrofi, jos videoita näyttävät kanavat tai ohjelmat kieltäytyivät esittämästä bändin tekelettä. Esimerkiksi nuortenohjelma Jyrki kieltäytyi näyttämästä Apulannan Hallaa-videota, ja Music Television vaati sensuroitavaksi Cardigandin My Favourite Gamen. Apulanta julkaisi videonsa VHS:llä ja Cardigans saksi omastaan juonen ja perusidean pois. Minulle jäi vahvasti sellainen olo, ettei kumpikaan orkesteri halunnut kokea samaa kohtaloa toistamiseen. Käytännössä yhdelläkään bändillä ei ollut varaa siihen, että heidän kalliilla tekemänsä mainoselokuva olisi kielletty.

Nyt asiat ovat toisin. Ajatusketju etenee näin:
1) Musiikkivideoita soittavien kanavien on harkittava tarkkaan kappaleitaan, etteivät ne tarjoaisi katsojalle exit pointia, i.e. ettei katsoja vaihtaisi kanavaa.
2) Musiikkikanavien on näytettävä ns. varmoja videoita, jotta ne tarjoaisivat katsojilleen nykymediassa välttämättömän instant gratificationin.
3) On olemassa suuri määrä yhtyeitä, jotka ovat tajunneet, ettei heidän musiikkinsa koskaan tarjoa valtavirtaväestölle instant gratificationia, i.e. etteivät heidän musiikkivideonsa koskaan soi valtavirtakanavilla.
4) Yhtyeet ymmärtävät, että nettiä ei sensuroida ollenkaan, kun taas televisio on maailman sensuroiduin media.
5) Yhtyeet yrittävät tehdä musiikkivideoistaan hauskoja, ideoiltaan tuoreita, väkivaltaisia tai seksikkäitä. He eivät huolehdi enää siitä, huolivatko tv-kanavat videoita vai eivät.
6) Hauskoja ja ideoiltaan tuoreita videoita on vaikea tehdä.
7) Yhtyeet päättävät tehdä väkivaltaisen tai seksikkään videon.
8) Yhtyeet käyvät ostamassa tekoverta tai bookkaamassa naisen/naisia, jotka riisuvat kameran edessä paitansa pois.
9) Yhtyeet toivovat, että heidän videostaan tulisi meemi.
10) Pirkkalalainen perheenisä linkkaa blogiinsa videoita, joissa on verta ja tissejä.
11) Blogia lukevat indiepopparit ovat tyytyväisiä, sillä he pitävät verestä ja tisseistä.

Band of Horses ☆ DILLY from tintin américain on Vimeo.






'030' by The Good The Bad (UNCUT) from 030 on Vimeo.

5 kommenttia:

  1. Nyrkkisääntö.

    Musiikkivideo, joka varastaa huomion itse biisistä on huono. Videon tehtävä on tukea biisin tarinaa ei ohjata huomiota siitä pois.

    VastaaPoista
  2. Tottahan tuo on. Mutta on siinäkin tietty logiikka, että haalitaan maksimimäärä katsojia omalle videolle jotta bändi tulisi tunnetuksi. "Half of what I say is meaningless, but I say it just to reach you" ja niin edelleen.

    VastaaPoista
  3. Minusta välillä tuntuu siltä, että netti hukkuu musiikkivideoihin. Ja koska musiikkivideoita on liikaa, pitää videoiden jotenkin erottua muusta massasta.

    Tietysti joskus musiikkivideo vedetään niin överiksi, ettei sitä voi edes kritisoida. Esimerkiksi voisin nostaa EL GUINCHOn "Bombay:n". Video on niin hämmentävä, etten vieläkään osaa sanoa, mitä mieltä olen itse kappaleesta.

    VastaaPoista
  4. Ihan totta. Tuota Bombay-videota itsekin päivittelin marraskuun puolessa välissä. Saattaa vain olla niin, etteivät kohta tissitkään riitä. Tuskin maltan odottaa.

    VastaaPoista
  5. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt bloggaamista "Bombaysta". Ongelmaksi on muodostunut kuitenkin video.

    Kiinnostavan tuntuinen blogi, muuten. Pitääpä tutustua tarkemmin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...