Wild Beasts ja 250 kappaleen painos

Levyjä keräävät henkilöt muistanevat 16. huhtikuuta järjestetyn Record Store Dayn, jolloin useat orkesterit ja/tai levy-yhtiöt julkaisivat limited edition -vinyyleitä, jotkut vanhojen harvinaisuuksien uudelleenpainoksina, jotkut rajoitettuina spessusinkkuina ja jotkut täysin uusia biisejä sisältäneinä äänitteinä.

Levyt jaeltiin sattumanvaraiselta vaikuttaneella systeemillä ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Joitakin levyjä saapui Suomeen painokseen nähden tajuton määrä (esim. Interpolin Try it Onin remix-ep:tä), joitakin ns. sopivasti ja joitakin ei ollenkaan. Periaatteena oli, että kaikki ne levykaupat, jotka harvinaisuuksia halusivat, myös niitä saivat. Ainakin jossain määrin.

Metodi johti siihen, että tietyistä kaupungeista halutuimmat vinyylit ostettiin loppuun viidessä minuutissa, mutta joissakin paikoissa kaikki julkaisut eivät löytäneet ottajaansa edes muutaman viikon aikana. Ja sekös sopi Antille.

Wild Beasts - Albatross by 1FTP

Vierailin eilen porilaisessa Junglerecordsissa. En ole kovinkaan hyvin sisällä rockabilly/roots/blues/tms jutuissa, mutta em. lajityyppien harrastajille kyseinen levykauppa vaikuttaa erinomaiselta paikalta. Toisaalta Junglerecordsissa oli tarjolla myös indiejulkaisuja, mutta koska Porissa ei (myyjän mukaan) ole juuri lainkaan indiehenkisiä ihmisiä, tietyt levyt kiertävät hyvin hitaasti. Itse asiassa aika helkkarin hitaasti. Jopa niin hitaasti, että Antilta meinasi päästä pari hillittyä indiekeräilijän doublefistpump-tuuletusta vinyylilaaria selatessaan.

Tarjolla oli esimerkiksi Radioheadin megahaluttu maxi Butcher/Supercollider, hintaan 11 euroa. Ja About Groupin (feat. members from Hot Chip, This Heat & Spring Heel Jack) Start & Complete -albumi. Ja Gorillazin The Fall -vinyyli. Ja kirsikkana kakun päällä Wild Beastsin 250 kappaleen painoksena julkaistu 7-tuumainen Albatross/Smother. Ja pari muutakin levyä, jotka jätin jonkun toisen ostettavaksi.

Wild Beasts - Smother by weallwantsome1

Niin että ei mitään, mitä voisi järjellä perustella. Olin jo muutaman viime vuoden aikana ehtinyt vaipua tilaan, jossa harvinaiset julkaisut eivät juuri minua kiinnostaneet. Mutta nyt huomaan saavani suunnatonta nautintoa elottomien esineiden omistamisesta. Siitäkin huolimatta, että kyllä nuo eBaystäkin saisi, Radioheadin maxia lukuun ottamatta vielä ihan kohtuullisella hinnalla.

Ja lisäksi minulla jo oli tuo Radioheadin levy. Ja Wild Beastsin levy. Ja, jos totta puhutaan, kolmaskin kappale Radioheadin levyä. Niin että nyt omistan niitä kaiken järjen mukaan liikaa. En myy levyjäni, koska meidän piireissämme trokaamista ei ole koskaan katsottu hyvällä. Mutta lahjana voin antaa. Ja blogin kisapalkintona, joskus tulevaisuudessa.

So, stay tuned. Spesiaalia luksusta on luvassa, jonain päivänä, jossain muodossa.

Best Tracks of 2010 (20-11)

(50-41) (40-31) (30-21) (20-11) (10-1)

Lisäksi pitää mainita, että best of -listani on vahvasti painottunut loppuvuoteen. Tämän vuoden alussa Platta lopetti, mikä vaikutti todella paljon musiikkiharrastukseeni. Olin jo ehtinyt lopettaa NME:n ja Rumban tilaukset, ja Platta oli se viimeinen iso lanka, jolla olin kiinni kehityksen kelkassa. Olen löytänyt osan alkuvuonnakin julkaistusta musiikista vasta viimeisten kolmen kuukauden aikana.

#20 French Films – Golden Sea
Kirjoitin aikanaan näin: Musiikillisessa mielessä espoolais-järvenpääläisen French Filmsin ei tarvitse antaa ulkomaan tekijöille senttiäkään tasoitusta. Eikä ulkomusiikillisessa. Eikä oikein missään mielessä. On hienoa, että Suomessa on nykyään bändejä, joilla soundit, biisit, laulaja ja imago ovat kohdallaan. Tämän takana voi yhä seistä.


#19 Pintandwefall – King of All the Animals
Pintandwefallin tuoreus ei näytä kuluvan pois millään. Bändin Monsters of Popin keikka oli hauskin näkemistäni/kokemistani tänä vuonna, vaikka puolen aikaa Telakan lavalle ei takarivistä edes nähnyt. King of All the Animals lupaa todella hyvää alkuvuodesta ilmestyvältä albumilta.


#18 Daft Punk – Derezzed
Bändi ja kappale, josta on jokusia sanoja kirjoitettu tämän vuoden aikana. Tronin soundtrack ei ole kokonaisena kuuntelukokemuksena kummoinen, koska se on soundtrack eikä uusi Daft Punkin studioalbumi. Derezzed kyllä potkii.

#17 LCD Soundsystem – Drunk Girls
Ikisuosikki LCD Soundsystem saattaa olla jo siinä asemassa, että julkaisu kuin julkaisu menee läpi, jos James Murphy vain onnistuu edes jotenkin säilyttämään aikanaan saavutetun tasonsa. Vähän niin kuin Nick Cave. Tai AC/DC. Drunk Girlsin sanat ovat huvittavat, ja mitä helvettiä tässä videossa tapahtuu?


#16 Pepper Rabbit – Older Brother
Pepper Rabbitin Older Brother on seurannut minua koko syksyn ajan, mitä voi pitää aika kivana juttuna. En mitenkään muista mistä bändin bongasin, mutta kovin moni ei näytä seuraani liittyneen. Ainakaan vielä.


#15 Noah and the Whale – Wild Thing
Jälleen yksi löytö Slow Showsta, vaikka taisi Noah and the Whale Hype Machinessakin pyöriä. Bändi tulee briteistä ja julkaisee kolmannen studioalbuminsa Last Night on Earth maaliskuussa.
Noah & The Whale - Wild Thing by theindiedave

#14 Ville Leinonen – Mal Du Soley
Ilmestyessään Majakanvartijan uni kuulosti pitkästä aikaa siltä, että nyt Ville Leinonen on löytänyt inspiraation musiikin tekemiseen. Hyvää jälkeä hän on tehnyt aina, mutta jotenkin on tuntunut, että Leinosen albumit ovat olleet Suudelmitaren jälkeen toinen toistaan seuraavia välitöitä. Mal Du Soleyn sanat ovat ehkä parhaat kotimaankielellä tehdyt tänä vuonna.

Sound of Finlandin Jukeboxista voi käydä kuuntelemassa.

#13 Wild Nothing - Chinatown
Wild Nothingin vuosi 2010 oli ihan kiva näin kritiikillisessä mielessä ajateltuna. Jack Tatumin yhdenmiehen bändi julkaisi loistavan albumin Gemini, Pitchfork kehui, Stereogum kehui ja sadat muut kehuivat. Itselleni Chinatown oli yksi kesän remonttisoundtrackin vakiokappaleista.



#12 MGMT – Congratulations
MGMT jätti kirjoittamatta tarttuvat pophitit superodotetulle kakkosalbumilleen ja kaikki pettyivät. Tai eivät kaikki. Mutta se suuri yleisö, joka oli odottanut lisää Kidsin kaltaisia hittejä pettyi. MGMT on käsittääkseni luvannut levy-yhtiölleen tekevänsä seuraavasta albumistaan helpommin lähestyttävän.


#11 Gorillaz – On Melancholy Hill
Silloin ollaan hyvän ytimessä, kun laulussa yhdistetään rakkaus ja manaatti. On Melancholy Hill taitaa olla vuoden kuunnelluin kappale taloudessamme.