Marraskuussa 1999 Tampereella järjestetiin jälleen levymessut. Olin menossa sinne, kuten aina. Menimme kaverini Tonin kanssa Pakkahuoneelle, hän etsimään jotain Leevi and the Leavingsiin, Kari Peitsamoon, Lennoniin tai Elvikseen liittyvää, minä vanhoja punk- ja altsulevyjä metsästämään. Jotain kai löysimmekin, vaikka en muistakaan enää mitä.
Levymessujen jälkeen lähdimme perinteisesti baariin. Ensin johonkin keskustan juottolaan ja sitten, tällä kertaa poikkeuksellisesti, Kalevaan Stag's Head -nimiseen paikkaan, koska siellä järjestettiin jonkinsorttinen Elvis-tapaaninen. Suomessa kun on paljon Elvari-faneja ja erinomaisen aktiivisesti toimiva fanclub. Vietimme paikassa tunnin jos toisenkin, kunnes meidän oli aika lähteä takaisin kaupunkiin.
Päätimme mennä Dorikseen. Kävin kyseisessä paikassa huomattavasi useammin kuin Elvis-tapaamisissa, mutta en kuitenkaan ns. aina. Mutta nyt menimme.
Doriksessa tapasin Johannan.
Tai tarkennetaan. Olin tavannut Johannan jo aikaisemmin yliopistolla erinäisillä luennoilla, ja olimme muun muassa samassa Suomen kirjallisuuden analyysiryhmässä. Mutta emme olleet jutelleen kuin muodollisesti jos niinkään.
Tapaamisemme eteni seuraavalla tavalla: Johanna tuli luokseni, sanoi olevansa kiinnostunut minusta, pahoitteli kuulleensa että minulla on tyttöystävä, kääntyi kannoillaan ja käveli pois. Muistan seisseeni hetken aikaa paikallani suuren hämmennyksen vallassa ja tajunneeni lopulta, ettei minulla ole tyttöystävää. Minulla oli kyllä muutamia kuukausia sitten haaksirikkoon ajautunut parisuhde, jonka kaikki laudankappalleet eivät olleet vielä painuneet pinnan alle. Mutta tyttöystävää ei.
Lähdin Johannan perään. Keskustelimme. Sovimme ottavamme yhteyttä ja sopivamme mahdollisesta jatkosta. Lähdimme omia reittejä omiin koteihimme.
Paitsi että minä en lähtenyt. Minä painelin yliopiston tietokoneluokkaan ja kirjoitin Johannalle sähköpostia. Se olisi saattanut olla katastrofaalinen teko, huomioon ottaen, että olin juonut alkoholihenkisiä juomia viimeiset noin 12 tuntia. Niin että minkälaisen kirjeen olisit itse kirjoittanut? Minulla on tuo maili vielä tallella, eikä se onneksi ole ollenkaan niin nolo kuin se olisi voinut olla. Aika lälläri se kyllä on. Tunnustin siinä ihastukseni huumassa asioita.
Seuraavana maanantaina tapasimme kirjallisuuden analyysiryhmässä, mutta käyttäydyimme muodollisesti. Tiistaina soitin Johannalle ja keskiviikkona tai torstaina menimme ensimmäiseille treffeille. Torstaina tai perjantaina menimme toisille treffeille ja perjantaina tai lauantaina kolmansille. Siitä eteenpäin olimme yhdessä mitäkuinkin jokaikinen hetki seuraavan vuoden ajan. Emme muistaakseni edes tehneet mitään muuta, ainakaan mitään järkevää.
Muutimme yhteen. Menimme naimisiin. Ostimme asunnon.
Tänään vietämme perheemme ensimmäistä äitienpäivää.
<3
VastaaPoista