Joitakin kuukausia sitten minulle kävi todella huonosti. Minuun oli iskenyt keskellä päivää suunnaton halu kuunnella Joose Keskitalon levyä Kaupungit puristuvat puristimissa. Varsinkin levyn päättävää kappaletta Koti-ikävä.
-
En ole ikinä pyrkinyt hamstraamaan levyjä itselleni. Tarkoittaen, en osta jokaista vastaantulevaa albumia, joka minua saattaa edes vähän kiinnostaa. Silti omistan noin 1500 levyä. Joillekin se on paljon, joillekin vähän, joillekin normaalisti. Musadiggarille se lienee aika normaali määrä.
Kesällä organiseerasimme asuntomme huoneet uuteen uskoon lokakuista perheenlisäystä varten. Minun ja vaimoni työhuoneet (käytännössä työhuone/varastohuone & varastohuone) yhdistettiin, ja toisesta tehtiin lastenhuone. Lahjoitimme suunnattomasti tavaraa pois, osan veimme kierrätyskeskukseen ja osan kaatopaikalle. Ostimme noin 15 uutta hyllyä tai kaappia tai lipastoa. Järjestimme kirjat (kai niitäkin on reilusti yli 1000) ja levyt uudelleen.
En ehtinyt laittaa levyjäni aakkosjärjestykseen, minkä takia ne ovat yhä epämääräisessä järjestyksessä työhuoneessamme. Cd:t ovat toki cd-hyllyissä, mutta jos minun on löydettävä jokin tietty levy nopeasti, hommaan saattaa kulua keskimääräistä enemmän aikaa. Varsinkin, jos levykotelon löydettyään huomaa, että perkele, eihän se itse levy ole täällä sisällä.
-
Olin jo päässyt täydelliseen joosekeskitalomaiseen fiilikseen. Hyräilin Koti-ikävän sanoja mielessäni. Tunsin liikutuksen nousevan. Etsin hetken aikaa albumin ruskeapahvista kantta hyllystäni ja pienen etsimisen jälkeen löysinkin sen. Avasin kotelon.
Muistin heti tilanteen muutaman viikon takaa. Olin kuunnellut albumia autossa ja kiireessäni laittanut cd:n jonkin toisen levyn koteloon. Kyseinen cd oli nyt tukevasti hyllyssämme, sen tiesin, mutta minkäänlaista muuta muistikuvaa minulla ei ollut.
Tajusin homman olevan sen verran työlään, että minun oli pakko selvitä iltapäivästä ilman Joose Keskitaloa. Puin pettymystäni Facebookiin ja sainkin muutaman ymmärtävän kommentin. Löysin levyn vastaa joidenkin viikkojen jälkeen, kun käärin hihani ja kävin järjestelmällisesti cd-hyllyn levyt läpi. Kaupungit puristuvat puristimissa löytyi hieman ennen puolta väliä.
Oli lähellä, etten huomannut Joose Keskitalon uuden albumin ilmestymistä. Maan näkyjä koostuu vuosina 2007-2010 tehdyistä työhuone- ja keikkaäänityksistä. Se on julkaistu tuplavinyylinä, jonka mukana tulee samat kappaleet sisältävä cd.
Onneksi vinyylejä ei voi soittaa autostereoissa.
Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo 'On hyvä että olet surullinen' (Helmi Levyt 2011) by Stupido-Shop Record Store
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti